Lannerangan välilevytyrän koko ei korreloi leikkaustarpeen kanssa

Hei!

Tässä tekstissä sivuan lannerangan välilevytyrään liittyvää harhaluuloa, jonka mukaan iso tyrä olisi aina paha tyrä eikä paranisi. Yritin kirjoittaa tekstin ymmärrettäväksi, vaikka ei olisi alan ammattikieli hallussa. Voit halutessasi lukea tekstin lopusta artikkelin tärpit/pääkohdat. Toivottavasti tämä teksti tuo vähän perspektiiviä aiheeseen.

Välilevypullistuman keskeisistä luokituksista ja esiintyvyydestä voit lukea aikaisemmasta artikkelistani ”Nikamavälilevyn pullistuma” 19.1.2022 https://fysionordic.fi/nikamavalilevyn-pullistuma/

Välilevytyrän koko ei korreloi suoraan leikkaustarpeen kanssa

Välilevyssä on kehä, jonka sisällä on massaa. Välilevypullistumassa kehässä on repeämä, mutta repeämä ei ole läpäisevä eli se ei läpäise kaikkia kehiä. Välilevytyrässä repeämä puolestaan läpäisee ulkokehän eli maallikkosanoin välilevytyrän voi ajatella olevan välilevypullistuman pidemmälle edennyt muoto. Sekvesteroiva lannerangan välilevytyrä tarkoittaa sitä, että välilevyn massasta on irronnut pala eli osa välilevyn massasta on kokonaan kehän ulkopuolella.

Hermopinnettä aiheuttavaa ja sekvesteroivaa lannerangan välilevytyrää voidaan usein hoitaa tehokkaasti konservatiivisesti, vaikka oireina olisikin alaraajojen kipu ja puutuminen. Konservatiivisella hoidolla tarkoitetaan hoitoa, johon ei kuulu leikkausta. Konservatiivista hoitoa on esimerkiksi fysioterapia. Konservatiivinen hoito on suhteellisen turvallinen valinta eikä leikkausta usein tarvita. Peruuttamattomien hermojuurivaurioiden ja ns. hevonsenhäntä-oireyhtymän vuoksi (cauda equina) on tärkeää seurata asiakkaan oireiden kehittymistä. Välittömiä syitä leikkaukselle ovat:

  1. oireet eivät ole merkittävästi helpottuneet 3-6 kuukauden konservatiivisen hoidon jälkeen
  2. konservatiivinen hoito pahentaa oireita
  3. esiintyy cauda equina -oireyhtymän oireita (oireina virtsaumpi, ulosteen karkaaminen, tunnottomuus peräaukon ympärillä sekä voi olla alaraajan voimattomuutta). Kaikki edellä mainitut oireet sisältävä syndrooma on harvinainen. (Järvinen & Kiviranta 2012, 283.)

Yun ym. 2022 tutkimuksessa havaittiin, että vain 21,76 % potilaista, joilla välilevyn massaa oli tyrän takia siirtynyt välilevyn kehän ulkopuolelle (ekstruusio-/sekvesteri-tason tyrä), joutui lopulta leikkaukseen. Ekstruusio- ja sekvesteri-tason tyrässä pullistunut massa ahtauttaa selkäydinkanavaa. Lisäksi puolen vuoden seurannassa konservatiivisesti hoidetuilla ei ilmennyt palautumatonta hermojuurivauriota / cauda equina -oireyhtymää. Löydökset tukevat vahvasti konservatiivisen hoidon asettamista ensisijaiseksi hoitolinjaksi, jos välitöntä tarvetta leikkaukselle ei ole. 

Leikkauspäätös tehdään usein virheellisesti välilevytyrän koon perusteella ja leikkauksen todennäköisyys on suurempi välilevytyrän ollessa kooltaan suurempi. Gupta ym. 2020 tutkivat tätä ilmiötä ja totesivat, että ei ole mahdollista käyttää nikamavälilevytyrän kokoa ennustamaan, tarvitaanko leikkausta 6 viikon konservatiivisen hoidon jälkeen. Gupta ym. 2020 tutkimukseen hyväksyttiin 368 potilasta, joista 14:lla (3,8 %) oli L3-L4-tason välilevytyrä, 185:lla (50,3 %) L4-L5-tason välilevytyrä ja 169:lla (45,9 %) L5-S1-tason välilevytyrä. Näistä 336:lla (91,3 %) potilaalla välilevytyrää ei leikattu vuoden kuluessa välilevytyrä-diagnoosin saamisen jälkeen. Potilailla, jotka eivät käyneet leikkausta läpi, välilevytyrä peitti keskimäärin 31,2 % selkäydinkanavan poikkipinta-alasta ja leikatuilla potilailla tyrä peitti keskimäärin 31,5 % selkäydinkanavan poikkipinta-alasta. Tutkimuksessa havaittiin, että välilevytyrän koko ja selkäydinkanavan prosentuaalinen poikkipinta-alan peittymisen osuus eivät korreloineet konservatiivisen hoidon epäonnistumisen kanssa. Tutkimuksesta ulkopuolelle jätettiin ns. vakava-oireiset välilevytyräpotilaat eli ne, joilla oli cauda equina -oireyhtymään viittaavia oireita ja potilaat, joilla oli eteneviä motorisia neurologiasia oireita.

Välilevytyrän koko ja selkäydinkanavan prosentuaalinen poikkipinta-alan peittymisen osuus eivät korreloineet konservatiivisen hoidon epäonnistumisen kanssa

Suurikin välilevytyrä voi resorptioitua

Suurikin välilevytyrä voi resorptioitua eli pullistunut välilevymassa voi “imeytyä” tai”sulaa” verenkiertoon, miten nyt asian haluaa muotoilla (terveyskirjasto: resorptio = kudoksessa olevan kiinteän aineen hajoaminen (fysiologisesti tai patologisen prosessin takia) ja imeytyminen verenkiertoon). Nikamavälilevyn koostumus voi vaikuttaa välilevymassan imeytymiseen. Nikamavälilevytyrämassa sisältää välilevyn sisäistä massaa (nucleus pulposus), rustoista päätelevyä (end plate) sekä kollageenimaista ulkokehää (annulus fibrosus). Jos välilevytyrän massa sisältää suurimmalta osaltaan nestepitoista nucleus pulposusta, voi se ennustaa parempaa välilevymassan takaisin imeytymistä. Seuraavassa artikkelissa käsitellään välilevyterveyttä eli käydään läpi mm. sitä, miten voit itse lisätä nestepitoisen nucleus pulposuksen määrää ja helpottaa näin pullistuneen välilevymassan imeytymistä verenkiertoon.

Välilevytyrä, jonka nikamavälilevystä ulos työntynyt massa koostuu korkeavesipitoisesta nucleus pulposuksesta ja jossa ei ole vielä huomattavaa kulumamuutosta (degeneraatiota) resorpoituu ilmeisen hyvin. Korkea vesipitoisuus edistää verisuonten sisäänkasvua ja kudoskomponenttien kuivumista, jotka lisäävät välilevytyrämassan imeytymistä. Sekvestereistä suurimmassa osassa välilevytyrämassa koostuu pääosin nucleus pulposuksesta. Toisaalta taas hyaliiniruston esiintyminen ulos työntyneessä välilevytyrämassassa voi estää massan resorpiota. Hyaliinirustoa sisältävässä välilevytyrämassassa esiintyy vähemmän kapillaarien muodostumista ja tulehdussolujen toimintaa. Rustoa esiintyy välilevytyrämassassa etenkin nikamavälilevyn Mordic-muutoksissa (ei mennä siihen tässä tarkemmin).

Tekstin kirjoittaja fysioterapeutti-naprapaatti Lauri Hodju välilevymallien kanssa.


Kiitos ja toivottavasti tekstistä oli sinulle jotain iloa! Hoidan viikottain välilevyperäisiä vaivoja vastaanotollani. Usein asiakkaat tulevat akuutin välilevypullistuman/-tyrän kanssa, pullistumasta/tyrästä johtuvan pitkittyneen kivun kanssa tai sitten jo leikatun tyrän kanssa, jonka jälkeen oireet ovat palanneet. Olen myös kokemusasiantuntija ja minulla on taustaa erittäinkin kivuliaista lannerangan välilevypullistumista. Tervetuloa vastaanotolleni myös välilevyperäisten vaivojen vuoksi!

Tärpit

  • Hermopinnettä aiheuttavaa ja sekvesteroivaa lannerangan välilevytyrää voidaan usein hoitaa tehokkaasti konservatiivisesti, vaikka oireina olisikin alaraajojen kipu ja puutuminen. Konservatiivinen hoito on suhteellisen turvallinen valinta eikä leikkausta usein tarvita.
  • Välievytyrän koko ei korreloi leikkaustarpeen kanssa
  • Välittömiä syitä leikkaukselle ovat: 1. Oireet eivät ole merkittävästi helpottuneet 3-6 kuukauden konservatiivisen hoidon jälkeen. 3. Konservatiivinen hoito pahentaa oireita. 2. Esiintyy cauda equina -oireyhtymän oireita (oireina virtsaumpi, ulosteen karkaaminen, tunnottomuus peräaukon ympärillä sekä voi olla alaraajan voimattomuutta).
  • Suurikin välilevytyrä voi resorptioitua eli pullistunut välilevymassaa voi “imeytyä” tai”sulaa” verenkiertoon
  • Välilevytyrä, jonka nikamavälilevystä ulos työntynyt massa koostuu korkeavesipitoisesta nucleus pulposuksesta ja jossa ei ole vielä huomattavaa kulumamuutosta (degeneraatiota), resorpoituu ilmeisen hyvin.

Lähteet

Duodecim Terveyskirjasto. Lääketieteen sanasto 5.1.2023. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/ltt02918 Viitattu 5.5.2025

Gupta A, Upadhyaya S, Yeung CM, Ostergaard PJ, Fogel HA, Cha T, Schwab J, Bono C, Hershman S. Does Size Matter? An Analysis of the Effect of Lumbar Disc Herniation Size on the Success of Nonoperative Treatment. Global Spine J. 2020 Oct;10(7):881-887. doi: 10.1177/2192568219880822. Epub 2019 Oct 10. PMID: 32905720; PMCID: PMC7485083.

Hodju, L. 2022. Nikamavälilevyn pullistuma. Fysio Nordic -verkkosivut. Saatavissa: https://fysionordic.fi/nikamavalilevyn-pullistuma/ Viitattu 5.5.2025

Järvinen, M., & Kiviranta, I. 2012. Ortopedia. Haartmaninkatu 8 (Biomedicum), 00290 Helsinki. Toimituskunta ja Kandidaattikustannus Oy

Yu, P., Mao, F., Chen, J. et al. Characteristics and mechanisms of resorption in lumbar disc herniation. Arthritis Res Ther 24, 205 (2022). https://doi.org/10.1186/s13075-022-02894-8

Picture of Lauri Hodju

Lauri Hodju

Naprapaatti D.N., fysioterapeutti, koulutettu hieroja Omnium rerum principia parva sunt