Migreeni luokitellaan uusiutuvaksi lamauttavaksi päänsäryksi, johon kuuluu usein sensorinen tai motorinen häiriö (Gazerani 2020). Noin 15 %:lla migreenikohtauksia kokevista esiintyy päänsärkyä edeltävä esioire eli aura, joka kestää yleensä alle tunnin. Yleisin auraoire on näköhäiriö, mutta auraoireena voi esiintyä myös puheentuoton häiriö tai jopa toispuolinen halvausoire. Migreenikohtaus voi ilmetä pelkkänä aurana ilman päänsärkyä (Atula 2019).

Migreenin tarkkaa aiheuttajaa ei tiedetä, mutta sen on ehdotettu johtuvan mm. verenkierron häiriöstä ja reaktiivisesta häiriöstä aivorungossa (Razeghi ym. 2019). Migreeniä sairastavilla on todettu aineenvaihdunnan häiriöitä aivoissa, glukoosin kuljettajien (GLUT 1) puutosta, alentunutta mitokondrioiden toimintaa, kasvanutta oksidatiivistä stressiä sekä tulehdusta ja ruoansulatusongelmia (Gross ym. 2019).

Migreenin esiintyvyys

Migreeni on kolmanneksi yleisin sairaus maailmassa ja jopa 12 % ihmisistä sairastaa sitä. Naisilla migreeni on kolme kertaa yleisempää kuin miehillä (Atula 2019). Migreeni on yleisintä 18-44-vuotiailla henkilöillä. Ennen puberteettiä migreeni on yleisempää pojilla kuin tytöillä, mutta migreeni yleistyy ja pahenee tytöillä nuoruuden aikana. Noin joka neljännes naisista potee migreeniä elämänsä aikana. Migreeni on periytyvää ja jopa 90 %:lla migreenistä kärsivällä on migreeniä suvussa. Yhden vanhemman sairastaessa migreeniä lapsen todennäköisyys sairastua migreeniin on 50 %. Mikäli molemmilla vanhemmilla on migreenitausta, lapsen todennäköisyys migreeniin nousee 75 %:iin. Noin 10 %:lla kouluikäisistä ja jopa 28 %:lla 15-19-vuotiaista kasvuikäisistä on migreeni. (Migraine Research Foundation 2020.)

Migreeni on suurin syy työkyvyttömyyteen alle 50-vuotiailla henkilöillä (Razeghi ym. 2019). Jopa 4 miljoonalla aikuisella migreenikohtaukset ovat kroonisia (vähintään 15 migreenipäivää kuukaudessa). Lääkkeiden liiallinen käyttö on suurin syy migreenin kroonistumiseen. Lisäksi kroonisesta migreenistä kärsiville on yleistä masennus, univaikeudet ja ahdistuneisuus. Kroonista migreeniä potevista jopa 20 % on työkyvyttömiä. (Migraine Research Foundation 2020.)

Tiedetään, että ruokavalio vaikuttaa migreeniin, mutta tarkkaa syytä sille ei ole vielä löydetty. Tain ym. 2018 tutkimuksessa 44,2 %:lla ruokavalio vaikutti migreenikohtauksen alkamiseen. Lisäksi aterian väliin jäämisen todettiin vaikuttavan migreeniä triggeröivänä 30,7 %:lla. (Tai ym. 2018.)

Ketogeeninen ruokavalio (KR)

Pääperiaate ketogeenisesssa ruokavaliossa ovat matalat hiilihydraattimäärät ja korkeat rasvamäärät. Ruokavalio aikaansaa ketoneiden tuotannon kasvua maksassa rasva-aineenvaihdunnan kautta. Perinteinen jako ketogeenisen ruokavalion makroravinteissa on 4:1 (4 g rasvaa jokaista 1 g proteiinia/hiilihydraattia kohden). Ketogeenisen ruokavalion tarkoitus on jäljitellä paastoamis- tai nääntymistilaa poistamatta kehon tärkeitä kaloreita kasvulle ja kehittymiselle. Ketogeenisessä ruokavaliossa keskushermosto ottaa ketoneja käyttöön tärkeäksi energian lähteeksi glukoosin sijaan. (McDonald & Cervenka 2018a.)

Ketogeenisesta ruokavaliosta on saatu lupaavia tuloksia migreenin hoitoon (McDonald & Cervenka, 2018a; McDonald & Cervenka, 2018b; Razeghi ym. 2019). Nykytietämyksen mukaan ketogeeninen ruokavalio suojaa hermostoa parantamalla mm. mitokondrioiden toimintaa ja hermoston energia-aineenvaihduntaa sekä vähentämällä hermojen tulehdustilaa (Razeghi ym. 2019).

Ketogeeninen ruokavalio nostaa myös ketoaineiden määrää, mikä vaikuttaa aivojen metaboliaan (aineenvaihduntaan). Ketoaineet toimivat aivojen toissijaisina ravintoaineina, jotka voivat paikata glukoosin aineenvaihdunnan häiriötä aivoissa ja täten mahdollisesti vähentää migreenin oireita. (Gross ym. 2019.)

Matalaglykeeminen ruokavalio (MGR)

Matalaglykeemisellä ruokavaliolla on saatu lupaavia tuloksia päänsäryn esiintyvyyden ja intensiteetin vähentämisessä migreenipotilailla 3 kuukauden seurannassa (Evcili ym. 2018). MGR:ssä päivittäinen hiilihydraattien käyttö rajoitetaan 40-60 g:an ja käytettävien hiilihydraattien glykemiaindeksi (GI) on alle 50 (Razeghi ym. 2019). Gl tarkoittaa ruoka-aineen aiheuttamaa vaikutusta henkilön verensokerin muutokseen verrattuna glukoosiliuokseen tai vaaleaan leipään (Aro 2015). MGR:ssä rajataan siis mm. vaalean leivän, sokerin, suklaan, karkkien, leivosten, riisin, perunan, maissin, hunajan, jamssin, valmistemehujen, limonaadien, vesimelonien ja melonien käyttöä. MGR:ssä hiilihydraatit saadaan päänsääntöisesti vihanneksista, hedelmistä, palkokasveista ja korkeakuituisista muroista. (Razeghi ym. 2019.)

Tietyt ruoka-aineet saattavat aktivoida migreenikohtauksen. Tain ym. 2018 tutkimuksessa kahvi lisäsi 19,9 %:lla migreenikohtauksia, kun taas suklaa lisäsi kohtauksia 7,5 %:lla. Toisaalta Nowaczewska ym. 2020 käsittelivät omassa tutkimuksessaan 21 aiempaa tutkimusta kofeiinin ja migreenikohtauksen yhteydestä. He totesivat, että tutkimusnäyttö on puutteellista, jotta voitaisiin osoittaa kofeiinin aiheuttavan migreenikohtauksia ja että migreenipotilailta pitäisi kieltää kofeiini. He muistuttivat kuitenkin, että kofeiinin liikakäyttö saattaa johtaa migreenin kroonistumiseen ja äkillinen kofeiinin käytön vähentäminen saattaa johtaa migreenikohtaukseen. Migreeniä sairastavien pitäisi käyttää maksimissaan 200 mg kofeiinia päivässä. Jos kofeiinia haluaa jatkossakin käyttää, niin päivittäisannoksen pitäisi pysyä mahdollisimman johdonmukaisena päänsäryn välttämiseksi. (Nowaczewska ym. 2020.)

Muita migreeniin vaikuttavia asioita

Ylipaino näyttäisi olevan yhteydessä päänsärkyyn ja etenkin migreeniin tulehdustilan ja epäsäännöllisen hypotalamuksen toiminnan kautta. Tämän vuoksi laihduttaminen saattaisi olla suositeltavaa päänsäryn ja migreenin hoidossa. (Razeghi ym. 2019.) Jotain tutkimusnäyttöä on myös siitä, että vähärasvainen vegaaninen ruokavalio auttaisi vähentämään migreenin intensiteettiä ja esiintyvyystiheyttä (Bunner ym. 2014). Omega-6-rasvahappojen vähentäminen ja omega-3-rasvahappojen lisääminen ruokavaliossa on vähentänyt päänsärkyä migreenipotilailla. Rasvahapot vaikuttavat tulehdustilaan, verihiutaleiden toimintaan ja verenpaineeseen (Razeghi ym. 2019).

Kirjoittanut Naprapaatti Lauri Hodju

Kommentoi alle mitä mieltä olet! Kirjoittelen näitä omaksi huvikseni ja oppiakseni samalla lisää eri asioista kun käyn tutkimuksia läpi. Toivottavasti artikkeli oli mieluinen ja jaksoit lukea loppuun. 🙂

• Facebook
• Instagram

Otathan Fysio Nordicn seurantaan facebookissa ja instagramissa!

Naprapatia / Hieronta / Lisäravinne- ja fitnesstuotemyynti / Kuntoutus / Liikkuvuus- ja tasapainotestaus / Psykofyysinen fysioterapia / Personal trainer / Tasapaino- ja voimaharjoitteluryhmät

Haminantie 18, 45100 Kouvola. 045 8982 717 / info@lihasenergia.com

Lähteet:

Aro, A. 2015. Lääkärikirja Duodecim. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00060 (Viitattu: 09.09.2020).

Atula, S. 2019. Migreeni. Lääkärikirja Duodecim. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00047 (Viitattu: 08.09.2020).

Bunner, A. E., Agarwal, U., Gonzales, J. F., Valente, F., & Barnard, N. D. (2014). Nutrition intervention for migraine: a randomized crossover trial. The Journal of Headache and Pain, 15(1).doi:10.1186/1129-2377-15-69 

Evcili G, Utku U, Öğün MN, Özdemir G. Early and long period follow-up results of low glycemic index diet for migraine prophylaxis. Agri. 2018;30(1):8-11. doi:10.5505/agri.2017.62443

Gazerani P. Migraine and Diet. Nutrients. 2020 Jun;12(6). DOI: 10.3390/nu12061658.

Gross, E. C., Klement, R. J., Schoenen, J., D’Agostino, D. P., & Fischer, D. (2019). Potential Protective Mechanisms of Ketone Bodies in Migraine Prevention. Nutrients, 11(4), 811.doi:10.3390/nu11040811

McDonald, T. J. W., & Cervenka, M. C. (2018a). Ketogenic Diets for Adult Neurological Disorders. Neurotherapeutics. doi:10.1007/s13311-018-0666-8 

McDonald, T., & Cervenka, M. (2018b). The Expanding Role of Ketogenic Diets in Adult Neurological Disorders. Brain Sciences, 8(8), 148.doi:10.3390/brainsci8080148 

Migraine research foundation (2020). Migraine facts. https://migraineresearchfoundation.org/about-migraine/migraine-facts/

Nowaczewska, M., Wiciński, M., & Kaźmierczak, W. (2020). The Ambiguous Role of Caffeine in Migraine Headache: From Trigger to Treatment. Nutrients, 12(8), 2259. doi:10.3390/nu12082259 

Razeghi Jahromi, S., Ghorbani, Z., Martelletti, P. et al. Association of diet and headache.J Headache Pain 20, 106 (2019). https://doi.org/10.1186/s10194-019-1057-1

Tai, M.-L. S., Yap, J. F., & Goh, C. B. (2018). Dietary trigger factors of migraine and tension-type headache in a South East Asian country. Journal of Pain Research, Volume 11, 1255–1261. doi:10.2147/jpr.s158151