Pohjustetaan aiheen käsittelyä aluksi puhumalla koko lantion rakenteesta. Lantio (pelvis) muodostuu kokonaisuudesta, johon kuuluu luisia rakenteita, niveliä ja nivelsiteitä, faskioita ja lihaksia sekä sisäelimiä. Lantion luinen rakenne muodostuu suoliluusta (os. ilium), istuinluusta (os. ischium), häpyluusta (os. pubis), lantion takaosan ristiluusta (os. sacrum) sekä häntäluusta (os. coccygis). Lantion etuosassa luut nivoutuvat yhteen häpyluita yhdistävällä häpyliitoksella (symphysis pubis) ja takaosassa risti-suoliluuliitoksella (art. sacroiliaca) suoliluut liittyvät ristiluuhun. Tämän myötä kokonaisuutta kutsutaan lantiorenkaaksi. Lantion alueen luut luutuvat vielä murrosiässä, joten luinen lantio muotoutuu pituuskasvun loputtua 15–22-vuotiaana. Miehillä lantiorengas on vahvarakenteisempi, kapeampi ja korkeampi kuin naisilla. Samoin miesten ristiluu on kapeampi. Naisilla lantiorenkaan sisäpuolelle muodostuu synnytyskanava, kun istuinluut ”työntyvät” irti toisistaan. (Heiskanen ym. 2020)
Luista lantiorengasta yhdistää liitokset, jotka ovat rustoliitoksia, ja joissa liikemäärät ovat pieniä. Edessä on häpyluuliitos (symfyysi), joka on rusto-sidekudosliitos. Aikuisilla se on n. 3–5 mm ja naisilla usein miehiä väljempi. Tämän liitoksen sidekudosrakenteet muotoutuvat perimän, elämän tapojen, kehon asennon, painon ja liikunnan vaikutuksesta. Naisilla lisäksi hormonit, kuten estrogeeni ja munasarjojen erittämä relaksiini, aiheuttavat väljyyttä mm. raskauden ja kuukautiskierron aikana. Lantiorenkaan takaosassa suoliluut yhdistyvät ristiluuhun suoli-ristiluuliitoksella eli SI-nivelellä, joka jakaa kuormitusta alaselän ja jalkojen välille sekä lieventää lantion kuormitusta. (Heiskanen ym. 2020). SI-nivelen kiputilat voivat aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten alaselkäkipua. Raskauden aikana relaksiini-hormonin vaikutuksesta SI-nivelessä voi ilmetä yliliikkuvuutta. (Selkäliitto 2020). Näiden liitosten lisäksi on risti-häntäluunivel, joka on myös rusto-sidekudosliitos. Se yhdistää kolme nivelsidettä, jotka sallivat pienen liikkeen, useimmiten eteenpäin, mikä on tarpeen ulostamisen ja synnytyksen yhteydessä.
Lantionpohjan lihaksisto on monikerroksinen, joustava lihasten ja lihaskalvojen kokonaisuus luisen lantiorenkaan sisäpuolella. Tämä kokonaisuus on sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti yhteydessä hengitykseen, keskivartaloon, alaraajoihin sekä lonkkiin ja lantioon. Lihaksisto kannattelee ja tukee sisäelimiä alhaalta päin, ja säätelee ja sujuvoittaa virtsaamista, ulostamista sekä seksuaalitoimintoja. (Heiskanen ym. 2020.) Lantionpohjan lihaksiston pinnallisin kerros on käsin palpoitavissa eli tunnusteltavissa.
Lantionpohjan lihakset ovat asettuneet kolmeen kerrokseen, tarkastellaan näitä uloimmasta sekä samalla alimmasta kerroksesta alkaen. Alin ja samalla pinnallisin kerros koostuu uloimmista sulkijoista sekä seksuaalitoimintoihin liittyvistä lihaksista. Kokonaisuudesta voidaan puhua myös perineraalilihaksina tai lantionpohjan sulkijalihaksina. Tähän kuuluu myös poikittainen lantionpohjan lihas (välilihas). Näiden lihasten tehtävänä on huolehtia virtsan-, kaasun- ja ulosteenpidätyskyvystä sekä jännittää lantionpohjaa ja klitoriksen tai peniksen tyven aluetta. Lihakset toimivat tahdonalaisesti ja tahdosta riippumatta. Keskimmäisen kerroksen muodostaa lantion alapohja, joka koostuu urogenitaalilihaksista. Tämän alueen lihakset muodostuvat syvistä ja pinnallisista lihaskalvorakenteista, joiden tehtävän on antaa lantiolle poikittaistuki istuinkyhmyjen välillä sekä naisilla toimia virtsanpidätyksessä. Ylin ja syvin kerros eli lantion välipohja muodostaa lihaskokonaisuuden, josta puhutaan lantionpohjan kohottajalihaksina. Tämä on lantion alueen merkittävin lihaskokonaisuus ja sen tehtävänä on ympäröidä ja kannatella lantion sisäelimiä sekä aktiivisesti sulkea virtsaputken, emättimen ja peräaukon suita. (Heiskanen 2020, Lahtinen 2023.)
Lantion alueella on faskioita, jotka ovat osana lihasten lihaskalvorakenteita, ja ne tukevat lantion pehmytkudosta ja muodostavat tiukkoja tukirakenteita. Näin ollen faskiat ovat dynaaminen osa lantionpohjaa. Dynaaminen ja napakka lantionpohjan lihaksisto voi estää venymistä ja kipeytymistä ja päinvastoin, ”väärin” toimiva lihaksisto voi aiheuttaa roikkumisen kalvojen ja nivelsiteiden varassa, jotka oireilevat saamastaan kuormituksesta. Faskiakalvosto on uusiutuvaa ja muokkautuvaa, jolloin sen mukautuu lihomisen, liikkumattomuuden, venyttelyn tai synnytyksen jälkeisiin kehomuutoksiin. Faskiakudos on suurimmilta osin hyvin hermotettua, joten sen avulla voimme aistia kehomme liikettä, asentoja sekä lihasten jäntevyyttä ja rentoutta. Faskioiden avulla lantiossa ja lantionpohjassa ylä- ja alavartalo linkittyvät toisiinsa. (Heiskanen ym. 2020). Syvä faskiaalinen etuketju kulkee isovarpaan pitkästä koukistajalihaksesta, lantionpohjan kautta kieliluun lihaksiin saakka. Tämän voi havaita esim. purentaongelmien tai stressin aiheuttaman hampaiden kiristelyn/purennan kautta, sillä se aiheuttaa kireyttä myös lantionpohjaan ja lantionpohjan rentouttaminen voi olla vaikeaa. (Lahtinen 2023.)
Seuraavassa osassa perehdymme siihen millaisilla asioilla voit itse vaikuttaa lantionpohjan toimintaasi sekä jaan muutamia harjoitteita kotona kokeiltavaksi. Jos aihe herättää jo nyt kiinnostuksen ja tunnistat itselläsi mahdollisia haasteita tai haluat lisätä omaa tietouttasi, tutustu Lantionpohjan hyvinvointi -palveluun ja varaa käynti!
Lähteet
Heiskanen J, Jernfors V, Parantainen A, Camut M, Isotalo A, Luomala T, Törnävä M, Sinisalo M & Palomäki K. Lantionpohjan fysioterapia – Lantionpohjan toimintahäiriöiden oppikirja- ja ammattikirja terveydenhuollon ammattilaisille. VK-kustannus Oy 2020, Lahti.
Lahtinen S. Lantionpohjan peruskoulutus. Äitiysliikunta-akatemia. 2023.
Selkäliitto. SI-nivelen kiputilat voivat aiheuttaa alaselkäkipua. Saatavilla: https://selkakanava.fi/selkakipu/mista-selkakipu-johtuu/alaselkakivun-tarkkaa-syyta-ei-aina-tunneta/si-nivelen-kiputilat-voivat-aiheuttaa-alaselkakipua Päivitetty 20.5.2020
