Diabetekseen kuuluu joukko sairauksia, joita yhdistävänä tekijänä on liian korkea verensokeri. Diabeetikon haima ei joko tuota insuliinia tai insuliinin teho elimistön kudoksissa on heikentynyt. Diabetesta on useita eri tyyppejä, kuten esimerkiksi 1 ja 2 tyypin diabetesta tai raskausdiabetesta. Erilaisia diabeteksen muotoja sairastaa Suomessa jopa puoli miljoonaa ihmistä (Yleistä diabeteksesta, Diabetesliitto.) Se koskettaa siis hyvin suurta ihmisjoukkoa. Diabetekseen liittyy usein lisäsairauksien- ja komplikaatioiden riski, joista osa liittyy jalkojen terveyteen. Tämän vuoksi jalkojen terveydestä huolehtiminen on tärkeä osa diabeetikon sairauden hoitoa, jotta komplikaatioita voitaisiin ehkäistä.
Yksi syy, miksi diabetesta sairastavalle voi kehittyä jalkaongelmia on neuropatia. Sillä tarkoitetaan sokerin kertymistä hermoihin, jolloin ne eivät toimi normaalisti. Tästä voi seurata esimerkiksi jalkateriä suojaavan tunnon puutosta, jolloin esimerkiksi kenkien hankausta tai kiveä kengässä ei tunneta ja se ehtii rikkoa ihon. Neuropatia voi aiheuttaa myös jaloissa lihasten toiminnan häiriötä, jolloin jalkaterään voi syntyä eri tyyppisiä virheasentoja. Neuropatiasta voi aiheutua myös jalkojen ihon kuivuutta hikoilun vähenemisen myötä ja siten iho voi olla alttiimpi haavautumaan (Diabeettinen neuropatia, terveyskirjasto 2020.)
Toinen syy diabeetikon jalkaongelmille voi olla ääreisverenkierron häiriöt pienten valtimoiden ahtautumisen seurauksena. Ahtautuminen voi aiheuttaa hapen puutetta esimerkiksi alaraajojen ääreisosiin, jolloin haavariski kasvaa ja se vaikeuttaa myös jo syntyneiden haavojen paranemista (Diabeetikon jalkaongelmat 2021.)
Diabeetikolla on myös suurempi riski saada tulehduksia, jolloin iho-ongelmien syntymistä on hyvä ennaltaehkäistä hoitamalla esimerkiksi kovettumat ja känsät hyvin.
Jalkaterapeutin ja jalkahoitajan rooli on tärkeä diabeetikoiden jalkaongelmien hoidossa ja ehkäisyssä. Jalkaterapeutin tai jalkahoitajan vastaanotolla voidaan hoitaa iho- ja kynsimuutoksia esimerkiksi jos kynsien leikkaus on haastavaa esimerkiksi kynsien paksuuntumisen tai liikkumisen esteen vuoksi. Myös kovettumia ja känsiä voidaan poistaa turvallisesti jalkaterapeutin tai jalkahoitajan vastaanotolla, jotta niistä ei kehittyisi enempää isompia iho-ongelmia. Apua jalkaterapeutilta voi saada myös sisäänkasvaneen kynnen hoidossa, erilaisissa alaraajojen kiputiloissa ja virheasennoissa. Jalkaterapeutin vastaanotolla voidaan myös tutkia jalkoihin kohdistuvaa kuormitusta ja jalkaterapeutilla on keinoja hoitaa virheellistä kuormitusta, jotta siitä ei kehittyisi esimerkiksi iho-ongelmia. Tällaisia keinoja voivat olla esimerkiksi elementtipohjalliset tai asiakkaan omiin pohjallisiin liimattavat elementit. Myös diabeetikoille tärkeitä tutkimuksia, kuten kosketustunnon testaus ja jalkaterän verenkierron tutkiminen onnistuvat jalkaterapeutin vastaanotolla.
Lähteet
Diabeetikon jalkaongelmat. Duodecim. Käypä hoito. 24.3.2021. https://www.kaypahoito.fi/hoi50079. Luettu 12.9.2023
Mustajoki, P. Diabeettinen neuropatia (diabeteksen hermovaurio.) Lääkärikirja Duodecim. 5.2.2020. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00765. Luettu 12.9.2023.
Yleistä Diabeteksesta. Diabetesliitto: https://www.diabetes.fi/diabetes/yleista_diabeteksesta#730a1b42. Luettu 12.9.2023
