Tunteet tekevät meistä ihmisiä. Ne ohjaavat toimintaamme kompassin tavoin usein aivan huomaamatta. Tunteet paljastavat meille mitä haluamme, mistä pidämme ja mistä taas emme ja mikä meille on tärkeää. Riittävä turvan kokemus on kuitenkin edellytys vaikeiden tunteiden kokemiselle. Ihmisen on koettava turvaa voidakseen kohdata pelkonsa. Ensimmäinen askel pelosta vapautumisessa on tiedostaa pelko. Seuraavaksi sen voi hyväksyä, valita pelätä tietoisesti ja lakata juoksemasta pakoon.
Tunnesäätelyn vaiheet voidaan kiteyttää seuraaviin kohtiin: tunnista, hyväksy, valitse ja kannattele. Turvassa olemme yhteydessä itseemme, jolloin voimme olla tietoisia siitä mitä itsessä tapahtuu tuntemusten, ajatusten ja tunteiden osalta. Tunteet täytyy saada kokea, jotta ne helpottavat. Useimmat meistä ovat saaneet kuitenkin haitallisen mallin tunteiden kokemisesta lapsuudessaan, kun vaikeita tunteita ei ole osattu kannatella.
Kuvaaja Jouni Kallio
Tunteet täytyy saada kokea, jotta ne helpottavat
Tunteiden kokeminen vaatii kannattelua
Tunteiden kannattelu toimii lapsen ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksena samoin kuin aikuisen tunnesäätely sisäisesti. Kun lapsi kokee voimakasta tunnetta esimerkiksi raivoten ja huutaen, vanhemman tehtävä on mallintaa tunnesäätelyä lapselle kannattelemalla lapsen tunnetta esimerkiksi seuraavin tavoin:
-
Sanoittamalla sitä ääneen: “Sulla saa olla paha olla.” tai “Huomaan, että sulla on tosi voimakas tunne nyt päällä.”
-
Tarjoamalla keinoja säädellä tunnetta: “Kokeillaanko rauhoittumista yhdessä hengittämällä?” tai “Haluatko tulla syliin?” tai siirtämällä huomiota muualle.
-
Pysymällä itse rauhallisena ja viestimällä siten olemuksellaan lapselle, että lapsen kaikki tunteet ovat sallittuja: “Olen tässä sua varten, ei ole mitään hätää.”
Kun lapsi on saanut tuntea tunteensa loppuun, tunteen voimakkuus alkaa laskea ja olo helpottuu. Aikuisen sisällä tapahtuu samankaltainen prosessi, joka on usein hyvin automaattinen ja opittu omasta lapsuudesta. Se miten suhtautuu vaikeisiin tunteisiin aikuisena kertoo monesti myös siitä, miten vaikeat tunteet on otettu vastaan omassa lapsuudessa. Kun tunnistaa mikä kaikki vaikuttaa omiin tunnesäätelyhaasteisiin nykytilanteen hyväksyminen helpottuu. Nykytilanteen ymmärtäminen ja hyväksyminen on paras pohja toimivalle tunteiden kannattelulle eli ts. toimivalle tunnesäätelylle.
Miten lisätä turvaa?
Pidennetty uloshengitys on yksi parhaista tavoista ohjata keho ja mieli nykyhetkeen turvan alueelle. Se aktivoi parasympaattisen hermoston toimintaa viestien hengityksen kautta aivoille: “Ei ole mitään hätää.” Pidennetty uloshengitys toimii esimerkiksi niin, että sisäänhengittäessä lasketaan neljään ja uloshengittäessä kuuteen.
Kehon tuntemusten havainnointi auttaa myös turvan kokemisessa: Tietoisesti havaitut ja hyväksytyt tunteisiin liittyvät kehon tuntemukset (esim. painon tunne rintakehässä) ohjaavat meitä olemaan läsnä nykyhetkessä ja tunnistamaan mitä meissä tapahtuu. Turvan kokemus syntyy aina nykyhetkessä. Välillä on toki vaikeaa erottaa mihin kehon tuntemus liittyy. Säännöllinen harjoittelu kehon tuntemusten aistimisessa auttaa tässäkin. Psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla voidaan kokeilla erilaisia tunnesäätelyharjoituksia.
Kuvaaja Jouni Kallio
Psykiatrinen sairaanhoitaja, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja
Riinalla on yli 10 vuoden kokemus päihde- ja mielenterveystyöstä. Ydinosaamisen aluetta ovat tunnesäätely, traumaviitekehys ja nepsy-haasteet.
