Krooninen niskakipu

Niskakipu on yleinen riesa. Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan suomalaisista yli 30-vuotiaista miehistä 27 % ja samanikäisistä naisista 41 % koki niskakipua viimeisen kuukauden aikana. Miehillä niskakivun esiintyvyydessä ei ole tapahtunut muutosta, mutta iäkkäillä naisilla niskavaivojen esiintyvyys on lisääntynyt. (Kalso ym. 2018, 361; Koskinen ym. 2012, 92). Kroonista niskakipua esiintyy Suomessa naisilla 7 %:lla ja miehillä 5 %:lla (Aromaa ja Koskinen 2002).

Niskasairauksien riskiä suurentaa mm. ikä, naissukupuoli,  tupakointi, ylipaino ja aikaisempi niskakipu. Liikunta taas näyttää pienentävän niskakivun riskiä ja parantavan niskakivun ennustetta. Myös epäergonomiset työskentelyasennot lisäävät niskakivun riskiä. Tällaisia asentoja ovat esimerkiksi kädet pitkäaikaisesti koholla tehtävä työ tai istumatyö. Kumarassa ja kiertyneessä asennossa työskentely lisää myös niskakivun riskiä. Jotain näyttöä on myös stressin sekä psykososiaalisten tekijöiden (huono työtyytyväisyys, suuri työn määrä, työkavereiden antama vähäinen sosiaalinen tuki, heikot vaikutusmahdollisuudet) vaikutuksesta negatiivisesti niskakipuun (Kalso ym 2018, 368; Käypähoito 2017).

Täsmällisen diagnoosin tekeminen ei niskakivussa yleensä ole mahdollista. Koska niskakipupotilaan ennuste on useimmiten verrattain hyvä, oireita voidaan hoitaa myös ilman spesifistä diagnoosia, kunhan vakavat sairaudet, yleissairaudet ja välitöntä hoitoa vaativat sairaudet on suljettu pois. (Käypähoito 2017).

Krooninen niskakipu

Jari Ylinen tutki vuonna 2004 kroonisen niskakivun kuntoutustapoja 25-53 vuotiailla toimistotyötä tekevillä naisilla. Tutkimuksen tulokseksi saatiin, että niskan/hartian voimaharjoittelu sekä kestävyysharjoittelu yhdistettynä venyttelyn kanssa ovat merkittävästi tehokkaampia kroonisen niskakivun hoidossa verrattuna pelkkään venyttelyyn. Tutkimuksessa huomattiin kaularangan liikkuvuuden parantuneen ja niska-hartialihasten painekipuarkuuden vähentyneen voimaharjoitteluryhmässä paremmin kuin kestävyysharjoitteluryhmässä ja venyttelyryhmässä. Tutkimus ei tukenut venyttelyn ohjaamista epäspesifin niskakivun hoidoksi. (Ylinen ym. 2004).

FUN FACT: Tension neck:ssä eli jännitysniskassa ei ole pystytty osoittamaan lihasten olevan kireämpiä kuin normaalisti eikä nykyään käytetä termiä jännitysniska, vaan puhutaan paikallisesta niskakivusta. (Kalso 2018, 368).

Varaa aika asiantuntevaan ja tieteeseen perustuvaan niskakivun hoitoon naprapaatille Kymenlaaksossa. Yrityksemme Fysio Nordic sijaitsee osoitteessa Kotkankallionkatu 23, 45120 Kouvola. Varaa aika helposti seuraamalla linkkiä: ajanvaraus-ja-hinnasto

Lähteet:

1. Aromaa A, Koskinen S, toim. Health and functional capacity in Finland: baseline results of the Health 2000 health examination survey. Helsinki: National Public Health Institute, publication B3/2002.
2. Kalso, E, Haanpää, M., Hamunen, K., Kontinen, V., & Vainio, A. 2018. Kipu. Duodecim. s.368
3. Koskinen, S., Lundqvist, A. & Ristiluoma, N. 2012. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. Saatavissa: 2011https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf. s. 92. [viitattu 21.08.2021].)
4. Niskakipu (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 21.08.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
5. Ylinen, Jari & Takala, Esa-Pekka & Nykänen, Matti & Häkkinen, Arja & Kautiainen, H & Mälkiä, Esko & Pohjolainen, T & Karppi, S-L & Airaksinen, Olavi. (2004). Kaularangan ja hartialihasten harjoittelu kroonisen niskakivun hoitona.